Silloin joskus yläasteen päättyessä sain tämän kirjan "hyvästä menestyksestä ruotsin opinnoissa". Nyt, kun yo-kirjoitukset lähestyvät, luin sen. Varmuuden vuoksi pidin vierellä samaisen kirjan suomennosta, josta tarkistelin vaikeita sanoja ilman, että tarvitsi selailla koko ajan sanakirjaa. Useita sanoja ei tarvinnutkaan katsoa (olin yllättynyt!), mutta voi varmaan johtua myös siitä, että kyseessä oli lastenkirja.

En ollut muistanutkaan, että Pekka Töpöhännän seikkailut olivat näin hauskoja ja mielenkiintoisia. Mukavan leppoisaa kesäluettavaa. Jos oikein innostuisin, saattaisin lukea loputkin Pekan seikkailuista, mutta kirjahyllyssä odottaa sen verran suuri pino luettavaa, ettei taida aika antaa periksi... Ehkä sitten joskus.

Niin, blogini elää taas, en tosin tiedä kuinka kauan. :P